Blogi

Muistikahvila tien päällä

Perinteeksi muodostunut Muistikahvilakiertue starttasi kevään osalta 17.toukokuuta.   Asuntoauto pakattiin esitemateriaalilla, kahvitermareilla ja tietenkin Muistiluotsin asiantuntevilla työntekijöillä. Pohjois-Pohjanmaan Muistiluotsi lähti tapaamaan ihmisiä kauppojen ja torien pihoille. Pullakahvien äärellä käytiin keskusteluja muistista ja muistipulmista. Pyhäjoella, Muhoksella ja Hailuodossa järjestimme kiertueen oheen tietoiskutapahtumat teemalla ”Mukavasti muistista”.

Muistikahvilakiertue tehdään yhteistyössä kuntien muistihoitajien -ja koordinaattorien kanssa, jotka myös tiedottavat kiertueesta omilla paikkakunnillaan ja tulevat mukaan kohtaamaan kuntalaisia. Raahen Muistiyhdistyksen aktiivit olivat jälleen kiinteästi mukana alueensa paikkakunnilla.

”Milloin pitäisi huolestua muistista? Voiko muistisairauksia ehkäistä? Miten pääsen muistitutkimuksiin?” – kysymyksiä kysytään paljon. Moni on huolestunut läheisestään ja tulee hakemaan tietoa. Ohjaus ja neuvonta yhteistyössä muistihoitajien ja yhdistysaktiivien kanssa sujuu jouhevasti. Kohmeisista ja sateisista päivistä huolimatta kohtasimme Pyhäjoella, Raahessa, Siikajoella, Limingassa ja Lumijoella mukavasti väkeä.

Hailuotoon risteilimme kauniissa keväisessä säässä. Seurakunnan diakoniatyöntekijän kanssa pohdimme, miten tavoittaisimme luotolaisia ja saimme luvan jalkautua Eläkeliiton kokoontumiseen seurakuntatalolle jakamaan muistiasiaa.

Muuan muassa Tyrnävällä, Haukiputaalla, Limingassa ja Vaalassa toimii kuukausittain muistikahvilat yhteistyössä kuntien ja seurakuntien kanssa. Kaikille avoimissa Muistikahviloissa on asiantuntija-alustuksia muisti-ja aivoterveysasioissa ja monissa paikoissa on kuntien muistihoitajat paikalla. Kahvilat ovat keränneet runsaasti kiinnostuneita ja muistivapaaehtoisia on rekrytoitu ja koulutettu kahvilaemänniksi. Muisti-ja aivoterveystietous onkin lisääntynyt näillä paikkakunnilla. Muistikahvilakiertue on vahvaa vaikuttamistyötä ja muistiasiat saavat hyvää näkyvyyttä. Muistisairauksiin liittyvä vääränlainen häpeä ja stigma toivottavasti hälvenevät. On kuitenkin arvioitava, kohdistetaanko kiertue jatkossa paikkakunnille, joissa säännöllisesti kokoontuvaa Muistikahvilaa ei vielä ole.

Elokuussa lähdemme taas kiertueelle pohjoiseen ja koilliseen. Haukiputaan, Iin, Yli-Iin, Kiimingin ja Ylikiimingin kautta matkaamme muistiasioissa aina Kuusamoon saakka. Tervetuloa kahville porisemaan!

 

Paula Mustonen

Muistiluotsiohjaaja

Pohjois-Pohjanmaan Muistiluotsi

Muistiparkki

 

Muistiparkki

        Kohtaamispaikka pääasiassa työikäisenä muistisairauteen sairastuneille

 

Leppoisaa yhdessäoloa, yhteisiä kahvihetkiä ja maukasta ruokaa. Keskustelua, yhdessä tekemistä ja piipahduksia erilaisissa käyntikohteissa. Miltäpä kuulostaisi yhteinen retki vaikkapa ratsutilalle tai taidemuseoon? Muun muassa tätä on päivä Muistiparkissa; pääasiassa työikäisenä muistisairauteen sairastuneiden kohtaamispaikassa. Muistiparkin tarkoituksena on tukea osallistujien toimintakykyä monipuolisen kuntouttavan toiminnan avulla sekä tarjota vaihtelua ja piristystä viikkoon. Vertaisryhmätoimintaan osallistuminen mahdollistaa tutustumisen toisiin samassa elämäntilanteessa oleviin ja antaa mahdollisuuden jakaa ajatuksia, huumoria unohtamatta.

Muiden toimintojen ohella, meillä Muistiparkissa on ollut ilo kokea myös Green Care toiminnan tarjoamia mahdollisuuksia. Green Care on toimintaa, jonka tarkoituksena on edistää osallistuvien henkilöiden hyvinvointia luontolähtöisten menetelmien kautta. Kevään aikana Muistiparkissa on pistetty sormet multaan ja saatu aikaan kasvunihmeitä. Yhdessä on ollut hienoa seurata, kuinka pienet hennot kukantaimet valon ja lämmön lisääntyessä saavat vauhtia kasvuunsa.

Keskeinen sijaintimme Oulun keskustassa tarjoaa meille mahdollisuuden hyödyntää myös kaupunkimme kauniita viheralueita. Milloin näemme ensimmäisen leskenlehden kukkivan ja entäpä ensimmäiset versot pensaiden ja puiden oksilla? 

Oi ihana toukokuu, nyt saisi kesä jo tulla!

 

Kerromme mielellämme lisää Muistiparkin toiminnasta ja vapaista asiakaspaikoista. Ota rohkeasti yhteyttä!

044 0332668/Miia Kammonen tai 040 8655689/Katja Komulainen

Elämänmakuinen ruoka!

Ihminen luo elämänsä aikana erilaisille asioille omia merkityksiä. Se mikä on tärkeää toiselle, ei välttämättä merkitse mitään jollekin muulle. Siksi myös ruoalla ja ruokailulla on eri ihmisillä eri merkityksiä. Joillekin ruoka ja sen valmistaminen liittyy kotielämään, joillekin se on harrastus, jollekin työ ja joillekin vain välttämättömyys hengissä pysymiseksi. Ruokailuun liittyy usein toisia ihmisiä. Perhe on yhdellä koolla, työkavereitten kanssa käydään lounaalla ja ystävän kanssa kahvitellaan.

Ruoka, jota syömme, ei ole vain ravintoa vaan siihen liittyy paljon symboliikkaa, tunteita, ajatuksia, odotuksia. Ei siis ole sama mitä syömme ja miten, jos asiaa ajattelee laajemmin. Voimme osoittaa arvostusta vieraillemme tarjoamalla heille parasta mitä talosta löytyy. Jos mielestämme tarjottavan tulee olla itsetehtyä, hermostumme jos joudummekin vaikkapa ajanpuutteen vuoksi ostamaan kaupasta valmista.

Tutut tuoksut ja maut tukevat muistisairaan ihmisen identiteettiä ja palauttavat mieleen elettyjä hetkiä samalla tavoin kuin esimerkiksi valokuvat tai musiikki. Sekä ruoan ravintosisältö että ruokailutilanteet ovat muistisairaiden ihmisten hoidossa ja kuntoutuksessa erittäin tärkeitä. Muistisairauden edetessä ruokailussa ilmenee usein ongelmia, joiden syyt voivat olla moninaiset. Ruokailun onnistumista häiritseviä tekijöitä ovat mm. ympäristön häly, kiireinen ilmapiiri, epämiellyttävä ruoka, hahmottamisen vaikeudet, ruokailuvälineiden käytön vaikeudet ja niin edelleen. Kaunis ja rauhallinen tila, oikeanlainen ruokaseura, riittävä apu ja mieluisa ruoka edistävät ruokailun onnistumista. Rutiinit lisäävät turvallisuuden tunnetta. Yhteisruokailussa mukava tapa voisi olla vaikka ruokalaulu, joka on aina sama.

Vaikka ihmisellä on muistisairaus, hän voi monella tavoin osallistua ruokailuun ja sen valmisteluun. Häneltä voidaan kysyä, mitä hän haluaisi syödä, hän voi olla seuraamassa ja mahdollisesti osallistumassa ruoan valmistamiseen ja hänen kanssaan voidaan keskustella ruokaan liittyvistä muistoista. Yhdessä ruokaileminen onkin oiva tapa luontevaan kanssakäymiseen. Kysymällä ja huomioimalla sekä ottamalla mukaan tekemiseen osoitetaan välittämistä ja arvostamista.

Ruokaan saa liitettyä hyvin elämyksellisiä elementtejä. Esimerkiksi vieraan kulttuurin ruokien maistelu, nokipannukahvit ja tikkupullat itse nuotiolla paistettuna tai mikä tahansa muu vähän erikoisempi ruokatilanne katkaisee mukavasti perusarkea. Ruokailu on hyvä pysähtymisen hetki kenelle tahansa. Ennen syömistä kannattaa katsoa mitä lautasella on, millaisia värejä, muotoja ja mille ruoka tuoksuu. Hotkaisun sijaan suussa olevaa ruokaa on hyvä makustella hieman tarkemmin. Tällainen tietoinen syöminen aktivoi aistit ja antaa mahdollisuuden keskittyä hetkeen.

Me kaikki tiedämme, että porkkana on terveellisempää kuin pulla, mutta aina meidän ei onneksi tarvitse elää sen tiedon mukaisesti. Annetaan ruoan olla muistisairaallakin elämänmakuista!

Maaret Meriläinen

toimintaterapeutti

Lähelläsi-hanke

Oulun Seudun Muistiyhdistys

Anteeksi - mikä sinun nimesi olikaan?

Mihin minä laitoin ne auton avaimet? Onko kahvinkeitin varmasti pois päältä? Mikä sen kaupassa juttelemani ihmisen nimi olikaan? No, avaimet pyrin laittamaan aina samaan paikkaan, jotta ne seuraavan kerran löytyisi helpommin. Pikainen vilkaisu keittiöön riittää muistuttamaan, että keitin ei jäänyt päälle. Kaupassa juttelen tapaamani ihmisen kanssa, mutta samalla mietin itsekseen ” tuttu ihminen, mutta en kyllä muista hänen nimeään”

Oletko kokenut joskus samoin? Lähes kaikki ihmiset unohtavat joskus nimiä. Varsinkin väsyneenä, kiireisenä, sairaana tai kipeänä ajatukset voivat takkuilla. Osittaiselle unohtamiselle on luonteenomaista, että unohdettu asia palaa mieleen myöhemmin.

Asioiden unohtaminen voi pelottaa, vaikka taustalla ei läheskään aina ole kyseessä etenevää muistisairautta. Joka kolmannella yli 65-vuotiaalla on jonkinlaisia muistioireita. Nykyään on jatkuva paine uuden oppimiseen ja salasanat, ohjelmistot sekä lisääntyvä tietomäärän hallinta kuormittavat erityisesti työmuistia.

Aivoja kannattaa kuitenkin käyttää. Aivot kaipaavat aktivointia. Parhaiten aivojaan voi aktivoida itseään kiinnostavalla tekemisellä, mutta välillä kannattaa altistua myös uudelle. Aivojaan voi aktivoida myös pitämällä yllä ihmissuhteita, liikkumalla tarpeeksi ja monipuolisesti. Aivot pitää myös radion kuuntelemisesta sekä kirjojen lukemisesta. Aivojaan voi aktivoida myös kirjoittamalla päiväkirjaa, kirjeitä, ajatelmia ja runoja. Aivot kaipaavat siis haasteita mutta myös lepoa, jotta ne voivat suoriutua välillä kuormittavistakin tilanteista.

Hoidettavissa olevia muistioireiden syitä on runsaasti. Niiden tunnistaminen sekä hoitaminen ovat ensiarvoisen tärkeää. Mikäli muisti huononee nopeasti tai haittaa arkea, kannattaa selvittää mistä asia johtuu. Joskus kyseessä voi olla myös etenevä muistisairaus.

Kun tulin kaupasta kotiin, palautui mieleeni kaupassa tapaamani tuttavan nimi.

Aivoviikolla (vk 11) kampanjoidaan koko väestön aivoterveyden puolesta: miten ainutkertaisesta pääomastaan voi pitää huolta ja samalla pyrkiä torjumaan muistisairauksia. Tärkeä viesti on, että pienilläkin valinnoilla on merkitystä ja jokaisella on avaimet omaan muistiterveyteensä. Vuosina 2016-17 Aivoviikon teemana on Aivoterveyttä läheltä. (www.muistiliitto.fi)

 

muistivalmentaja

Ulla Kaikkonen

Kiinni Elämässä – työikäistoiminta

Oulun Seudun Muistiyhdistys

Sivut