Sote-järjestöjen rahoitusleikkauksilla ei saada säästöjä eikä talouskasvua

Hallitus on jo aikaisemmin päättänyt leikata sosiaali-ja terveysjärjestöjen valtionavustuksista (STEA) noin kolmanneksen. Nyt valtiovarainministeriön budjettiesityksessä esitetään leikkausten kasvattamista kahteen kolmasosaan (100 miljoonaa euroa vuosille 2026 ja 2027) eli yli 60 prosentin leikkausta vuoden 2024 avustustasoon. Lisäleikkaus ei tuo vakautta Suomen julkiseen talouteen – sen sijaan hallitsematon leikkaus syventää entisestään sosiaali- ja terveyspalveluiden kriisiä ja osuu kovimmin niihin, jotka tarvitsevat tukea eniten. Toteutuessaan leikkaukset tarkoittavat käytännössä mittavaa sote-järjestötoiminnan alasajoa myös Pohjois-Pohjanmaalla.

Valtionvarainministerin mukaan leikkaukset eivät osu kansalaisten arkeen tai ovat sen kannalta toissijaisia eivätkä koske sote-palveluja. Tämä osoittaa tietämättömyyttä sote-järjestöjen toiminnasta. On aivan selvää, että nämä leikkaukset ovat leikkauksia soteen ja ihmisten arkeen. Ne vaikuttavat erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tukeen ja apuun mm. avoimiin kohtaamispaikkoihin, auttaviin puhelimiin, ikäihmisten kotona asumisen tukeen, mielenterveyskuntoutujien ja nuorten vertaistukeen ja ohjaukseen, syöpään sairastuneiden kriisitukeen ja vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksiin. Järjestöillä on myös merkittävä rooli osatyökykyisten ja työelämän ulkopuolella oleville ihmisille. Onko tosiaan niin, että hallituspuolueet haluavat lopettaa massiivisten avustusleikkauksien myötä nämä toiminnot myös Pohjois-Pohjanmaalla? 

Järjestötoiminta on investointi kansanterveyteen, työelämän kestävyyteen ja yhteiskunnan hyvinvointiin ja merkittävä osa sosiaali- ja terveyspalveluja. Jos järjestöt eivät pysty antamaan ihmisille tukea ja neuvontaa, tai tuottamaan heidän tarvitsemiaan ennaltaehkäiseviä palveluita, paine ja kustannukset hyvinvointialueiden palveluissa lisääntyvät edelleen väistämättä.  Järjestöjen tuki ja apu on monelle korvaamaton. Leikkauksista puhuttaessa, on hyvä muistaa, että suomalaisista 78% vastusti jo aikaisemmin sote-järjestöihin kohdistuneita leikkauksia. On myös hyvä tiedostaa, että sote-järjestöissä työskentelee noin 50 000 palkkasuhteista ammattilaista. Hallituksen suunnittelemat leikkaukset eivät siis ainoastaan romuttaisi järjestöjen tekemää työtä, vaan myös lisäisivät työttömyyttä myös Pohjois-Pohjanmaalla. Suunnitellut leikkaukset ovat inhimillisesti katsoen kestämättömiä ja elinvoiman kannalta typeriä.

Jos hallitus aikoo toteuttaa nämä järjettömät leikkaukset, täytyy sillä olla suunnitelma millä resursseilla ja miten näitä ilman tukea jääneitä ihmisiä autetaan. Tai sen täytyy vaihtoehtoisesti asettua vastustamaan sote-järjestöihin kohdistuvia lisäleikkauksia budjettiriihessä vajaan kuukauden kuluttua. 

Anna Katajala, toiminnanjohtaja, Pohjois- Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry 

Raija Näppä, pääsihteeri, Nuorten Ystävät ry, STM:n avustusasioiden neuvottelukunnan jäsen

Minnamaria Salminen, toiminnanjohtaja, Oulun seudun omaishoitajat ry, STM:n avustusasioiden neuvottelukunnan varajäsen

Suvimaria Saarenpää, toiminnanjohtaja, Hyvän Mielen Talo ry

Paula Ylikulju, toiminnanjohtaja, Oulun Seudun Muistiyhdistys ry

Pohjois-Pohjanmaalla sote-järjestöt tekevät valtionavustuksilla (STEA) mm. tätä:

• Nuorten arjenhallintaa ja valmennusta erityisesti lastensuojelusta omaan kotiin siirtyville nuorille sekä
  pitkäaikaisasunnottomille

• Eri sairaus- ja vammaryhmien vertaistukea

• Muistisairaiden ja heidän läheistensä tukemista vertaisryhmätoiminnalla, ohjauksella ja neuvonnalla, vapaaehtoistoiminnalla ja tiedotuksella

• Mielenterveysomaisten vertaistukea ja neuvontaa

• Vanhempien tukea

• Mielenterveyskuntoutujien vertais-, vapaaehtois- ja kohtaamispaikkatoimintaa

• Syömishäiriöstä kärsivien tukitoimintaa

• Työelämän ulkopuolella olevien vertaisryhmätoimintaa

• Ikäihmisten avointa olohuonetoimintaa

• Veturointi-toimintaa 13-26 nuorille, joilla kokemuksia lastensuojelusta

• Perhekummi vapaaehtoistoimintaa ja Perhepesä-toimintaa

• Lasten ja nuorten kohtaamispaikka- ja tukiviikonlopputoimintaa

• Kriisi- ja mielenterveystyötä vaikeassa elämäntilanteessa oleville

• Mielenterveyskuntoutujien matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoimintaa 

• Työttömien osallisuuden ja työelämävalmiuksien parantamista

• Ensi- ja turvakotitoimintaa

• Väkivallan ennaltaehkäisevää ja auttavaa työtä

• Omaishoitajien toimintakyvyn tukemista, neuvontaa, vertaistoimintaa ja valmennuksia

• Päihdeongelmaisten sekä heidän läheistensä arjessa selviytymisen ja jaksamisen tukea vapaaehtoistoiminnan, ryhmätoiminnan ja kohtaamispaikkatoiminnan avulla

• OLKA-sairaalavapaaehtoistyötä

• Sairauksien ja riippuvuuksien ennaltaehkäisyä

• Vapaaehtoisena toimivien tukea ja koulutusta

• Näkövammaisten itsenäisen elämän tukemiseen ja osallisuuden edistämiseen vertaistuen, ryhmätoiminnan, saavutettavan tiedon avulla